Auringon paisteessa Naantaliin

TIISTAI, 7. ELOKUUTA 2012

Auringon paisteessa Naantaliin

Päätin käyttää heinäkuun viimeisen päivän Naantalin auringon kokemiseen. Oli puolipilvinen poutasää. Pihalle päästyäni totesinkin, että sää oli ihanteellinen pyöräilyä ajatellen.
Lähdin reippaasti matkaan ja tarkistin vielä Pansiontien ja Puistokadun kulmassa, miten pitkä lenkki matkasta Naantaliin oli tulossa. Viitassa lukee niin kuin näkyy 15 km. Poutapilvet lisäsivät hyvää mieltäni ja liikkeelle lähtemisen nautintoani.

Eipä muutakuin radan alitse kohti ikivanhaa Vallis Gratiae kaupunkia. - Päämäärälläni on ainakin kaunis nimi: Armonlaakso. Armoahan me tarvitsemme joka päivä nyt, kun olemme vielä elontiellä.

Turun viehättävä Puistokatu jäi taakseni. On todella ollut onni matkassa, kun Puistokadun rautatien puoleisessa päässä on säilytetty vanhat puutalokorttelit. Saan itsekin iloita siitä, että asun Puistokadun ja Koulukadun välisessä korttelissa, missä osa korttelin puutaloja on saneerattu Turun luterilaisten seurakuntien toimitiloiksi.

Naantalin pikatien lähi maastot ovat pyöräilijän kannalta viehttäviä.

Eipä aikaakaan kun tie kulki kuin maalaismasemassa.

Lehtohorsma loi pienillä punaisilla kukillaan väriläikkiä muuten niin tasaisenvihreään maisemaan.

Suikkilassa oli mentävä Naantalin pikatien yli. Vasemman puoleinen tie vie Naantaliin oikeanpuoleinen Härkämäkeen.

Härkämäen kaupunkimiljöö ja vehnäpelto

Aurinkoinen sää oli houkutellut kukkakärpäset pietaryrteille herkuttelemaan.

Piennarkeltot ilahduttivat puhtaankeltiaislla kukinnoillaan pyöräilijää

eikä peltovalvatti jäänyt yhtään jälkeen keltaisuudessaan.

Ketokaunokit koristivat myös parhaillaan pyörätien piennarta ja ne muodostivat keltaisten kukkien kanssa upeita väriläikkiä kulkijan iloksi.

Toiset kasvit ovat valmiit luovuttamaan siemenensä ensi kesän kasvukautta odottelemaan.

Olin tässä kutakuinkin matkani puolessa välissä. Olin siis pyörälenkillä Naantaliin.

Puolessa välissä matkaa totesin, että Turun telakan komea puominosturi kohosi puiden yläpuolelle.

Pihlajan ja ruusun marjat olivat jo saaneet pintaansa vähän syksyn väriä.

Silta lintutornille ei houktellut minua tällä kertaa, mutta sen sijaan kiinnostuin tien reunan komeista putkikasveista - liekö ketopukinjuuri - ja varsinkin kukinnossa ruokailevista vieraista, kimalaisesta ja kultakuoriaisesta.

Näille oli aika jättää jäähyväiset ja jatkaa kohti Naantalia.

Tämä jättipuomi oli merkki siitä, että olin Turun telakan kohdalla.

Naantaliin ei ollut enää pitkä matka, koska kyltti osotiit, että satamaan menevän tien risteys oli edessä.

Luolalanjärvi jäi vasemmalle, kun lähestyin Naantalia.

Pyörätie kaartoi sillalle, joka ylitti Naantalin sisääntuloväylän.

Saatoin sillalta ihailla  pylväshaaparivistöä, joka viesti kaupungin päättäjien halusta luoda Naantalista tulijalle esteettisesti miellyttävä kokemus.

Luontoäidillä oli tienvarren koristeina toisenlaiset kasvit.

Olin tullut Naantalin vanhaan kaupunkiin. 

Musiikkia harrastavalle sopiva tervehdys vanhan Naantalin kulmalta.

Kesäinen idylli Naantalin Seurahuoneen nurkalta.

Kaupungissa on vielä upeita ja ihastuttavia ikivanhoja puutaloja.

Kujilla ei häirinnyt liikenteen melu.

Tämä on Naantalia.

Naantalin vanhankaupungin keskustaa.

Pyhälle Birgitalle omistetun kirkon torni hallitsee vanhan kaupungin maisemaa.

Naantali on merenrantakaupunki ja sillä on mainio pienvenesatama aivan kaupungin sydämessä.

Myös birgittalaisluostarin muisto näytti elävän ainakin turisteille tarjotuissa palveluissa.

Luostarin muisto elää myös kirkonmäellä.

Kirkon sisätilat kutsuivat hiljaisuuteen ja rukoukseen. Kirkon harmooninen arkktehtuuri on koskettanut minua yhä uudelleen. (Olen kerran toimittanut tässä kirkossa luterilaisen messun hakiessani vielä työssä ollessani tämän seurakunnan kirkkoherranvirkaa.)

Kirkosta ja sen yhteydessä olleesta birgitttalaisluostarista on tehty tutkimuksiin perustuva pienoismalli, joka on hyvin valaiseva ja kiinnostava kasvimaineen.

Pyhän Birgitan kirkossa on säilynyt monstranssi, johon on aikanaan asetettu siunattu eli konsekroitu ehtoollisleipä, hostia, nähtäväksi. Katolisessa kirkossa on edelleen käytössä monstranssi ja sen äärellä tapahtuu adoraatio, kunnioittava palvonta.  Adoraatio on yksi katolisen kirkon keskeisiä hartaushetkiä.

Kirkon kuorissa on ylennettynä krusifiksi - Ristiinnaulittu.

Vanha kastemalja, jonka koko muistuttaa siitä, että katolisessa kirkossa on ollut käytössä upotuskaste,  jota käytetään edelleen ortodoksisessa kirkossa.

 Saarnatuoli on peräisin paljon myöhemmältä ajalta kuin itse kirkko.

Kirkon seinissä on 12 vihkiristiä paikoissa, joihin piispa on kirkkoa vihkiessään vihmonut vihkivettä.

Tuli aika lähteä kirkosta.  Mutta katselin vielä hetken ympärilleni.

Oven pielessä toivotti Pietà-veistos turvallista kotimatkaa. Pietà kertoo meille tarinaa Jeesuksen hautaamisesta, jolloin hänen äitinsä, Neitsyt Maria, sai vielä hetklen pitää kuollutta poikaansa sylissään.

Pyöräni olin parkkeerannut kirkon edustalle.

Katselin vielä hetken kirkkoa ulkoa päin.

Läheisestä näköalatornista on upeat näkymät kirkolle ja merelle.

Tasavallan presidentin Kultarannan päärakennuksen torni kohoaa puiden yläpuolelle.

Vanhan kaupungin ja uudemman rajalla on viehättävä lehtipuukuja.

Naantalin kaupungintalo

Naantalin seurakuntakeskus

Kaupungin vaakunassa ovat kirjaimet v ja g, jotka kertovat, että kaupungin ikivanha nimi on Vallis Gratiae - Armonlaakso.

Kotimatka on alkanut.

Matkalla ohitin vielä tuleentumattomia vehnäpeltoja

Raisiossa piti keskeisten teiden risteyksessä nousta toiseen kerrokseen eli sillalle.

Tässä on Suomen ainoa tienristeys, jolla on kaupunkioikeudet.

On Raisossa kaunistakin - kaupungiontalon edustaa.

Etäämmällä häämöttää Raision keksiaikainen harmaakivikirkko.

Oli heinäkuun viimeinen päivä. Pyöräretkeni tuskin olisi onnistunut yhtä vaivattomasti ja mukavasti tavallisella pyörällä. Meistä, sähköavusteisesta pyörästäni ja minusta, on tullut vähitellen "kavereita". Vielä en ole osannut kertoa pyörälleni tarinoita. Mutta ei se ole tarpeenkaan, sillä  yhdessähän me koemme kaikenlaisia elämyksiä, joista voimme aikaan kertoilla muille.