Kevätaurinko houkuttelee pyörän selkään. Kun katson ikkunasta naapurissani olevan päiväkodin pihalle, ensimmäinen ajatus kuitenkin on, että taidan sittenkin jäädä tutkimaan tietsikan tarjoamia mahdollisuuksia. Päiväkodin pihapiiri hohtaa lumivalkoisena. Se muistuttaa siitä, että kaikki pyörätiet ovat täällä Turussa salakavalan ongelmallisia. Kaikkein ikävin ilmiö on suojasäällä lumisohjoon muodostuneet pyörien urat, jotka ovat yön pakkasessa jäätyneet. Urat ohjaavat pyörää vaarallisen tuntuisen holtittomasti. Tunne on vastenmielinen. Tämä tunne valtaa mieleni nytkin, kun katselen auringon valossa valkoisena hohtavaa lasten leikkipaikkaa. Mutta onneksi tunne on nopeasti haihtuva, sillä pyöräni renkaissa olevat nastat tuovat ajamiseen turvallisuuden tunnetta. Etupyörän renkaassa on nastoja neljässä rivissä ja takana kahdessa. Etupyörän sähkömoottori lisää ajamisen vakautta, sillä moottorin ja nastojen yhdistelmä estää minua jumittumasta tienpinnan epätasaisuuksiin tai lumikasoihin. Tämän tietäen saan itseni vakuuttuneeksi, että liikunta myös talvella on mahdollista ja välttämätöntä. Niinpä lähden kohti Ruissaloa.
Rantapromenadin luminen tienpinta on lähes kesäisen tasainen. Saareen on tullut muitakin kevättalven auringon houkuttelemia.
Tervaleppä viettää vielä talvikauttaan.
Kevätaurinko ei vielä ole sulattanut Ruotsin laivojen murtaman väylän jäälohkareita ja rannan lumipeite muodostaa kauniin taustan maisemassa törröttävälle ruovikolle.
Tien rannan puoleisella puolella on paljon talventörröttäjiä, jotka saavat maiseman näyttämään talvellakin kiinnostavalta ja kuvaukselliselta.
Laivat pitävät Ruissalon ja Hirvensalon saarien välisen salmen avoinna.
Ruissalon erikoisuus on eläkkeellä olevan opettajan, Timon Blyn, kahvikioski. Timo pitää kioskia auki lenkkeilijöiden iloksi myös talvisin.
Veden äärellä viivähtäminen virkistää ja vahvistaa, niin että jaksan odottaa kevään ihmeiden ilmestymistä, vaikka juuri nyt näen niistä kovin vähän merkkejä.
Talvenselkä on toki jo taittunut. Sen näen ohuissa vesinoroissa lumen alta paljastuneen kallion pinnalla. Kuvieni ottamista on helpottanut todella huomattavasti liikenneväline nimeltään Tunturi Forte ebike. Olen ollut liikeellä sähköavusteisella pyörällä, jonka ominaisuudet helpottavat liikkumista kaikkialla, missä on teitä, joita pidetään kunnossa myös talvisin.
Rantapromenadin luminen tienpinta on lähes kesäisen tasainen. Saareen on tullut muitakin kevättalven auringon houkuttelemia.
Tervaleppä viettää vielä talvikauttaan.
Kevätaurinko ei vielä ole sulattanut Ruotsin laivojen murtaman väylän jäälohkareita ja rannan lumipeite muodostaa kauniin taustan maisemassa törröttävälle ruovikolle.
Tien rannan puoleisella puolella on paljon talventörröttäjiä, jotka saavat maiseman näyttämään talvellakin kiinnostavalta ja kuvaukselliselta.
Laivat pitävät Ruissalon ja Hirvensalon saarien välisen salmen avoinna.
Ruissalon erikoisuus on eläkkeellä olevan opettajan, Timon Blyn, kahvikioski. Timo pitää kioskia auki lenkkeilijöiden iloksi myös talvisin.
Veden äärellä viivähtäminen virkistää ja vahvistaa, niin että jaksan odottaa kevään ihmeiden ilmestymistä, vaikka juuri nyt näen niistä kovin vähän merkkejä.
Talvenselkä on toki jo taittunut. Sen näen ohuissa vesinoroissa lumen alta paljastuneen kallion pinnalla. Kuvieni ottamista on helpottanut todella huomattavasti liikenneväline nimeltään Tunturi Forte ebike. Olen ollut liikeellä sähköavusteisella pyörällä, jonka ominaisuudet helpottavat liikkumista kaikkialla, missä on teitä, joita pidetään kunnossa myös talvisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti