Kesä on kalenterin mukaan auttamattomasti ohi. Elokuun viimeisenä päivänä lähden pyöräilemään. Turku on kuorrutettu komealla pilvivaahdolla. Suuntaan matkani Hirvensaloa kohti. Pysähdyn hetkeksi Hirvensalon sillalle nauttimaan pilvimuodostelmista.
Majakkaranta Hirvensalon sillalta - ja upeat pilvet
Hirvensalon Moikoisten jälkeen pyörätie kulkee luonnonniityn laitaa. Niityn jatkeena on luonnonsuojelualue, jonka suojassa elää kesäisin monenlaisia vesilintuja. Niityllä laiduntaa koko kesän lehmiä vasikoineen. Vasikat saavat aloittaa elämänsä parhaalla mahdollisella tavalla - emänsä vierihoidossa niityllä, missä ne löytävät syödäkseen mehevää luonnonheinää. - Sadepilvet ovat onnekseni matkalla minusta pois päin.
Turun keskustaan lienee tästä matkaa noin 5 kilometriä.
Märkä asfaltti heijastaa upeasti auringonvaloa. Saan ajella hopeanhohtoisella tiellä. Edessä olevaan metsään kätkeytyy Haarlan kaupunginosan rivi- ja omakotitalot. Kerrostalotkin ovat tässä kaupunginosassa huomattavan pienikokoisia.
Jatkan matkaani Haaralan ohi. Teiden risteykseen on rakennettu käytännöllinen ja turvallisuutta lisäävä kiertoliittymä, jota itsekin olen ehdottanut rakennettavaksi asuessamma Haaralassa. Poismuuttomme jälkeen risteykseen on ilmestynyt kaksi paikkakunnan viihtyvyyttä lisäävää rakennusta: koulu ja kauppa. - Suuntaan kulkuni kohti Satavan saarta. Minun nähtävä Haarlansalmen maisemat.
Haarlansalmen länsisuulta avautuu Airiston ulappa.
Haarlansalmen itäpäässä on mm. Kuusiston saari, missä
on 1500-luvulla ollut komea piispan resindessi, jonka
Kustaa Vaasa määräsi hävitettäväksi. Rauniot ovat
edelleen vähintään yhden retken arvoiset.
Otan evääni esiin Tammivalkaman uimarannan penkillä. Meri on tyyni. Sadepilvet tuovat maisemaan sadunhohtoa. Viihdyn rannalla pitkään.
Tammivalkaman uimaranta on erityisen hyvin suunniteltu ja varusteltu. Rannalle on rakennettu parkkipaikalta lähtien erityiset väylät pyörätuoleja varten. Väylää pitkin pääsee pyörätuolilla syvälle veteen asti. Lapsilla on oma monipuolinen leikkipaikka, rannalla on kunnolliset saniteettitilat ja kioskia pidetään kesäaikana auki.
Kauniista maisemasta on aikanaan lähdettävä kotia kohti. Matkalla ihastelen ruusunmarjoja ja vasta äsken maasta pullahtaneita sieniä.
Sieniä katsellessani saan ajatuksen käydä vilkaisemassa sananjalkojen peittämää maastoa toiveenani löytää kantarelleja. Ilokseni löysin yhden kastikkeen verran noita kauniita ja herkullisia sieniä. Housunlahkeet ja kengät litimärkinä jatkan matkaani. Pysähdyn uudelleen Haarlansalmen sillalle. Kuusistossa sataa, mutta minä ihastelen pilvien performanssia.
Koko kotimatkani ajan saan ihastella edessäni olevia "uhkaavia" pilvenlonkareita. Mutta puna-apila kertoo minulle myös tarinansa menneestä kesästä ja tulevan suven toivosta. Silloin meillä kaikilla on talven viimojen ja tuiskujen jälkeen taas uutta kerrottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti