Tästä heinäkuisesta puolenyön aikaan tekemästäni pyörälenkistä on kulunut jo runsaat 3 viikkoa. Oli lämmin kesäyö ja Superkuu ihmetytti koko Suomea tuohon aikaan. Kuu oli radallaan kaikkein lähimpänä lähellä Maata. Lähdin vähän ennen puoltayötä pyöräilemään Ruissalon suuntaan ja toivoin löytäväni tuon ihmetyksen viimeistään Pahanniemen sillalla. Sillalle päästyäni huomasin, että Kuun hahmo näkyi juuri ja juuri pilviverhon takaa kuin aavistus Turun linnan suunnalla. Vähitellen se tuli pilvet väistyivät sen edestä ja Maan kertolainen tuli kokonaan näkyviin. Kokolailla pieneltä tuo Kuu kuvassa näyttää. Se johtuu siitä, ettei minulla ole toistaiseksi kamerassani sellaista objektiivia, että pääsisin kuvaamaan Kuuta suurempana.
Ajelin Pahanniemen sillalta Ruissalon opastuskeskus Tammenterhon laiturille. Auringonlaskun suunnassa taivas rusotti vielä kauniisti ja rannan ääriviivat heijastuivat lähes tyyneen veden pintaan.
Auringonlaskun vastakkaisella suunnalla paistoi täysi Kuu ja loi meren pintaan kultaisen kuunsillan.
Laivaväylän poijun valo loi omaa tunnelmaansa pimenevässä yössä.
Tammenterhon laiturin romanttinen penkki odotti tyhjillään istujia. En itsekään istahtanut sille. Ei ollut mukanani juttukaveria. Sain nauttia kesäyöstä yksin kaikessa rauhassa. Taas kerran iloitsin siitä, että lähdin liikkeelle pyörällä. Voitin mukavuudenhaluni ja itselleni esittämäni selitykset pyöräilyn vaivalloisuudesta. Liikkeelle lähdöstäni voin toki olla erityisen kiitollinen Tunturille, jonka kehittämä Forte sähköavusteinen pyörä oli ratkaiseva väline Superkuun nautinnolliseen näkemiseen.
Kotimatkalla pysähdyin ihastelemaan Turun käytöstä poistetun jätevesipuhdistamon hävitettyjen altaiden vedellä täyttyneiden suurten kuoppien peilejä.
Kesäyössä löytää paljon sellaista, mistä ei osaa päivällä edes uneksia. Eläkeläisenä ei edes haittaa yöllä valvominen. Pelkästään jo pyöräily viilenevässä mutta vielä lämpimässä kesäyössä on kokemisen arvoinen elämys.
Heinäkuu on jo historiaa, mutta sen luonnonilmiöt jättivät minun mieleeni mukavan muiston. Pyöräily on sähkömoottorin avustamana niin vaivatonta, että joskus suorastaan harmittaa, kun en pääse syystä tai toisesta ajelulle.
Hei, tuumin että sopisiko käyttää tuota vastarusko-kuvaa pohjakuvana Hirvensalon II siltaa kuvaavaan muokkaukseen? Koitin etsiä Veneveistämön tai länsisataman puolelta otettuja muttta tuo kuva taitaa olla niitä parhaita verkossa olevia, vaikka onkin omalta kannalta ajateltuna hiukan väärään suuntaan ja liian laajaa aluetta käsittävä. Pistän kyllä merkinnän alkuperäisen ottajasta kuvaan mukaan.
VastaaPoista