(Tapahtui kesäkuun lopussa.)
Sain kesäkuun lopulla eräänä iltana vieraikseni miniäni, Essin, ja tämän tyttäret, Aadan 4 v ja Oonan 2 v. He olivat tulleet Lahdesta viettämään päivän Muumimaassa ja illan suussa tulivat minun luokseni iltapalalle. Myös tyttäreni Emma oli pitkästä aikaa luonani. Tärkeimmät kuulumiset vaihdettiin ja tietysti esittelin heille sähköpyörän. Oli leppoisa vaikkakin lyhyt iltahetki.
Seuraavana aamuna en oikein tiennyt, mitä tekisin. Se oli selvää, että jonnekin piti päästä pyöräilemään. Aamutoimet venähtivät puoleen päivään asti ja aloin jo huolestua, ehtisinkö tehdä enää mitään pyöräillen. Vaihtoehtoina olivat mielessäni äsken löytämäni ruusutarha Tähkäpuistossa tai Ruissalossa joko Saaronniemi tai Kuuvannokka. Vaihtoehtoja punnitessani keitin ja paistoin muutaman perunan ajatellen, että pitäähän kohta syödäkin jotain. Paistetut uudet perunat ovat muuten yksi kesän suosikkejani. Ei varmaan terveellisimmästä päästä, mutta minä teinkin retkeäni varten omasta mielestäni hyvänmakuista ruokaa. Perunoiden lisäksi pakkasin mukaan vierailusta jääneen kanasalaatin.
Kuuvannokka sai mielessäni eniten pisteitä, joten sinne sitten. Muistelin, että illalla saattaa olla kirkossa messu. Tarkistin asian kirkon ilmoitustaululta. Siis olisi hyvä olla kaupungissa hyvissä ajoin ennen klo 18:30, jolloin messu alkaa. Kirkonmenot ovat minulle merkittävä viikottainen tapahtuma.
Pyöräni matka- ja nopeusmittari ovat todennäköisesti epätarkkoja johtuen siitä, että olen itse asentanut mittarin enkä ole varma suoritukseni kaikin puolisesta onnistumisesta. Mutta antavat ne jonkinlaista kuvaa siitä, millä nopeudella ajelen ja miten pitkiä ovat pyöräreissuni. Kyseisen päivän lenkin pituus oli noin 20 kilometriä. Mutta ei se retken pituus vaan laatu! Oli taas mukava lounashetki Airiston ulapan rannassa.
Paluumatkalla en pitänyt kiirettä. Hanhien suosiman kosteikon kohdalla on pyörätien varrella penkkejä. Istahdin kohdalle sattuneelle penkille ja nautin kesätuulesta, kuutelin hanhien, töyhtöhyyppien ja varisten ääntelyä sekä katselin ohi pyöräileviä tai käveleviä ihmisiä. Nautinnollinen ja kiireetön hetki.
Ehdin hyvin messuunkin. Ilta on puolestaan sujunut netissä surffaillen, telkkariakin katsellen ja saunan jälkeen palkitsin itseni Löwenbräu-oluella. Tosin totesin, että olut ei ole minun suosikkijuomani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti