Kesäpäivä Kuusistossa

Säätiedotuksissa on lupailtu viikonlopulle trooppista lämpöä. Se tuntuu jo nyt illassa. Sää oli koko maanantaipäivän ihanteellinen. Tuuli oli välillä tosi navakka. Mutta minua sähköpyörällä ajavaa tuulenpuuskat eivät häirinneet eivätkä rasittaneet. Pyöräilin tänään Kuusistoon. Se on Turun saariston rengastien ensimmäinen saari, kun reitti kuljetaan myötäpäivään. Kuusistossa on upeita historiallisia muistomerkkejä. Kuusiston puinen, punaiseksi maalattu kirkko on rakennettu vuonna 1792. Ensimmäinen kirkko palveli runsaat 100 vuotta. Rakennus on yksinkertainen, mutta sen mittasuhteet ovat minun mielestäni silmää hivelevät. Tervattu katto tekee Herran huoneesta "täydellisen".

Kuusiston saaristolaiskirkko

Paljonkohan kello mahtaa olla?

Jatkoin kirkolta matkaani kohti Kuusiston piispanlinnan raunioita. Ensimmäinen piispa, ruskolainenMaunu I, on asunut Kuusistossa jo 1200-luvulla. Yksi hänen kirjeistään on päivätty Kuusistossa vuonna 1295. Kivistä linnaa on alettu rakentaa vasta 1300-luvulla. Sitä laajennutti 1400-luvulla Maunu II Tavast. Viimeinen katolinen piispa, Arvid Kurki, joutui lähtemään linnasta pakoon Itämeren Ruotsin puolelle vuonna 1522. Mutta hän hukkui ylittäessään huonoissa sääoloissa Pohjanlahtea. Kustaa Vaasa käski vuonna 1528 tuhota piispanlinnan, jottei katolinen kirkko voisi käyttää sitä enää tukikohtanaan.

Kuusiston kartano on piispanlinnaan johtavan tien varrella

Kuusiston piispanlinnan etupiha

Pääsisäänkäynti

Linnaa kaakon suuntaan

Oviaukoista osa on säilynyt kohtalaisen ehjänä

Piispanlinna on raunionakin edelleen vaikuttava rakennushistoriallinen jäänne. Suosittelen sitä kesäretkikohteeksi. Wikipediasta saa hyvän kuvan etukäteen, minne on menossa. Mutta on syytä varata aikaa raunioilla pysähtymiseen. Itse otan aina matkaan eväät. Tänäänkin löysin vaahterojen siimeksestä mukavan - varmaankin aivan luvattoman - nuotiopaikan, jonka ääreltä löytyi sopiva istuinkin. Linnaa ympäröi lehtipuinen puisto, joka on muovautunut vuosisatojen kuluessa nykyiseen muotoonsa - ehkä alun perin istutettujen puiden siemenistä. - Oli rauhoittavaa ja autuasta istua kahvia juoden, pääskysten lentoa katsellen, erilaisten lintujen keskikesän ääntelyä kuunnellen ja palsternakan ja ketokaunokin kukintoja ihaillen.

Löysin viihtryisän kahvittelupaikan

palsternakkojen keskeltä

Vaahteroiden siimeksessä

Muurahaisellakin oli ruokailutauko

Ketokaunokki

Lokki

Kuusiston piispanlinnan raunioiden läheisyydessä on Kuusiston kartano. Päärakennus on vuodelta 1738. Se on maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Se rakennettiin Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Sen paikalla oli keskiajalla latokartano, joka huolehti piispanlinnan maanviljelyksestä ja karjanhoidosta. Kuusiston kartanon ohittava lehmuskuja ja muut oloissamme tosi korkeiksi kasvaneet lehtipuut rakennuksen ympäristössä ovat kokemisenarvoiset.