Pyöräilyn olosuhteet Suomen kesässä

Olen liikkunut suhteellisen paljon sähköpyörällä Suomen kesässä. Olen tutustunut Turun seudun pyöräilyn olosuhteisiin. Kovin paljon mitään uutta ja yllättävää en ole kohdannut. Monin paikoin pyöräilijä jää kirjaimellisesti oman onnensa nojaan - autoilijoiden armoille. Suomessa vasta vain harva autoilija on osannut päättää, onko pyöräilijä kävelijä vai hitaan ajoneuvon kuljettaja.

Tänä vuonna on ilmestynyt Jyväskylässä selvitys "Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa". Selvitys liittyy vuoden 2010 "Kunnossa kaiken ikää"-ohjelmaan. Sen on toimittanut Hanna-Mari Maijala. Selvitys alkaa lupaavasti ja päämäärätietoisesti:

"Pyöräily tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Pyöräilyn määrän lisääntyminen tukee ilmasto-, ympäristö- ja terveystavoitteita. Parhaiten pyöräilyn houkuttelevuuteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa edistämällä pyöräilyn olosuhteita. Kunnat ovat merkittävä pyöräilyn olosuhteisiin vaikuttava taho."

Selvitys on varsin kattava. Sivumäärä on liitteineen 70. Mitä selvitys kertoo pyöräilyn asemasta ja olosuhteisrta Suomessa? Yritän kerätä selvityksen arvokkaat helmet:

"Selvitys osoittaa, että kunnissamme on paljon väyliä, joilla pyöräilijät saavat ajaa. Suomessa on myös ajankohtaista tietoa pyöräilyn edistämiseen liittyen, mutta selvästi tarvitaan lisää ymmärtämystä, millaiset ovat laadukkaat pyöräilyolosuhteet." (s.51)

Yleisesti ottaen pyöräilyyn on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tosin lukiessani selvitystä tuli mieleeni yhä uudelleen kysymys: Osaavatko pyöräilijät edes vaatia pyöräilyn edellyttämiä tasokkaita ja turvallisia väyliä? "Pyöräilyverkosta on noin 90 prosenttia yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä" (s. 51). - "Huomattavaa on, että käyttäjäpalautteen mukaan vain 27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi ovat laadukkaat" (s. 52). "Tämä osoittaa, että keskustan pyöräilyolosuhteita pitää kehittää eniten isommissa kaupungeissa, ja toisaalta siitä voi päätellä, että isommissa kaupungeissa ollaan tietoisempia, mitä laadukkaalta pyöräily-yhteydeltä odotetaan. Suuren kaupungin edustajan kommentissa onkin löydettävissä todellisuutta vastaavia ajatuksia: - ”Suomessa on kilometreissä mitaten hyvin laaja pyöräverkko, mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa ja jatkuvuudessa on parantamista” (s.52).

"Jos tarkastellaan pyöräilyn asemaa Suomen liikennejärjestelmässä ja verrataan sitä maailman parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin, niin voidaan todeta, että niiden välillä on suuri ero. Joukkoliikenteestä on Suomessa kehitetty aitoa vaihtoehtoa henkilöautolle, mutta pyöräily ei vielä ole päässyt moninkaan paikoin siihen asemaan. Maailman parhaimmissa pyöräilykaupungeissa kuitenkin pyritään siihen, että auton sijaan ihminen voi valita

polkupyörän ajoneuvoksi suurimmalle osalle matkoista. Samanlaisia äänenpainoja löytyy Suomestakin: - ”Pyöräilijän nostaminen autoilijan edelle niin väylien suunnittelussa kuin rakentamisessakin olisi paikallaan” (s. 52).

"Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa suunnitellaan edelleen liikaa osana kävelyväylien suunnittelua, vaikka pyöräliikenteen suunnittelun tulee olla osa ajoneuvoliikenteen suunnittelua" (s. 52). - "Laadukkaalle pyöräväylälle eivät kuulu edes madalletut reunakivet. Laadukas pyörätie on verrattavissa katuun. Ei autojenkaan tarvitse

ylitellä reunakiviä keskellä katua, samoin tulee olla pyörienkin kohdalla" (s. 52).

"Jos pyöräilyverkon kattavuutta ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet saattavat näyttää paremmilta kuin mitä todellisuus on. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoakaan pyöräilyn laatutasosta. Hyvä laatutaso on sellainen, jossa pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto. Suomessa tuleekin ymmärtää entistä paremmin, että pyörä on ajoneuvo. Pyöräilijä ei ole kävelijä, vaan hitaan ajoneuvon kuljettaja" (s. 52).

"Selvityksen mukaan pyöräilyn kehittämisohjelmat ovat merkittävä työkalu vauhdittamaan pyöräilyn edistämistä kunnissa" (s.52). "Oma kuntakohtainen kehittämisohjelma tai vastaava on vain viidellä prosentilla vastaajista, muut ovat mukana seudullisessa ohjelmassa" (s. 52). - "Pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on kunnille kannattava investointi, jonka kustannus-hyötysuhde on tutkitusti moninkertainen muihin liikennemuotoihin verrattuna" (s.52).

"Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa"-selvitys lupaa paljon hyvää. Riippuu tietysti poliittisesta tahdosta, mitä alkaa tapahtua. Hyvää kannattaa odottaa, jospa en kuole ennen sitä.